Neidonhiuspuu on puu dinosauruksia edeltävältä ajalta

Neidonhiuspuu, Ginkgo biloba, ei ole läheistä sukua millekään muulle nykymaailman kasville. Kyse on puusta, joka on säilynyt satoja miljoonia vuosia lähes muuttumattomana. Sitä käytetään nykyään rohdoksena, koristekasvina sekä bonsai-puuna.

Neidonhiuspuu tunnetaan myös nimellä temppelipuu. Nimen puu sai vuosisatoja sitten Aasiassa, jossa sitä pidettiin pyhänä puuna ja kasvatettiin erityisesti luostareissa.

Valokuvassa neidonhiuspuun lehtiä.Nykyään neidonhiuspuuta kasvatetaan lääkekasviksi erityisesti Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. Neidonhiuspuu on helppo kasvattaa, sillä se kestää hyvin erilaisia tuholaisia ja ilmansaasteita. Neidonhiuspuun pitkäikäisyydestä ja kestävyydestä kertoo sekin, että neljä puuta selvisi jopa Hiroshiman pommituksista.

Neidonhiuspuuta kasvatetaan nykyään myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Neidonhiuspuun kasvattaminen onnistuu myös eteläisimmässä Suomessa, sillä puu kuuluu Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvustoon.

Kiinassa käytetty pitkään

Vielä tuhat vuotta sitten puu oli harvinainen myös Kiinassa. Sitä kasvoi luonnonvaraisena vain yhdellä vuorella Kiinassa.

Kiinan perinteisessä lääketieteessä neidonhiuspuun hedelmiä ja lehtiä on käytetty kiinalaisten tietojen mukaan jo viiden vuosituhannen ajan esimerkiksi

  • astmaan
  • keuhkoputkentulehdukseen
  • sydän- ja verisuonisairauksiin
  • nivel- ja reumavaivoihin
  • näkökyvyn heikkenemiseen
  • jännitystiloihin.

Saksalainen Engelbert Kämpfer oli tutustunut puuhun vuonna 1690 Japanissa, minkä jälkeen tieto puusta alkoi levitä myös Euroopassa.
Länsimaihin neidonhiuspuu saapui 1700-luvun alkupuolella — ensimmäinen yksilö tuotiin Utrechtin kasvitieteelliseen puutarhaan vuoden 1730 tienoilla.

Euroopassa rohdoskäyttö yleistyi vasta viime vuosisadan puolivälistä alkaen. Tuolloin saksalaiset tutkijat alkoivat selvittää kasvin vaikutusta ihmisen verenkierrolle.

Nykyään neidonhiuspuuta käytetään rohdoksena Euroopassa lähinnä Saksassa ja Ranskassa. Siellä ginkgo on eniten käytettyjä rohdoskasveja.

Rohdoksena käytetään nykyään neidonhiuspuun lehdistä valmistettuja uutteita. Yleisimmässä käytössä ovat vakioidut uutteet, jotka sisältävät 24 % flavoniglykosideja ja 6 % terpeenilaktoneja.

Tutkimus jatkuu vielä nykyään

Viimeisten 40 vuoden aikana neidonhiuspuun terveysvaikutuksia on tutkittu kymmenissä kliinisissä tutkimuksissa. Niiden pohjalta on julkaistu satoja tieteellisiä artikkeleita.

Kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että neidonhiuspuu

        • tehostaa verenkiertoa
        • inaktivoi toksisia radikaaleja
        • suojaa hermoja
        • tehostaa muistia ja oppimiskykyä
        • estää silmän verkkokalvon vaurioita
        • alentaa seerumin kolesterolin määrää

Valitettavasti uusimpien tutkimusten mukaan neidonhiuspuusta ei ole ainakaan Alzheimerin taudin ja dementian ehkäisyyn.

1 Star2 Stars3 Stars4 Stars5 Stars (1 votes, average: 4.00 out of 5)
Loading...

Vastaa

Onko sinulla aiheeseen liittyviä omia kokemuksia? Jaa kokemuksesi ja omat vinkkisi muiden iloksi!