Mäkikuisma – tehokas luontaistuote ja perinteinen rohto

Mäkikuisma. Kuva: Fir0002/Flagstaffotos (GFDL-lisensoitu kuva

Mäkikuisma, hypericum perforatum, ei ehkä ole Suomessa kaikkein tunnetuin luontaistuotteiden sisältämä rohto. Kuitenkin mäkikuisma on varsinkin Keski-Euroopassa erittäin suosittu rauhoittavan vaikutuksensa ansiosta.

Luontaistuotteena runsaasti käytettyä kasvia esiintyy myös Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen luonnossa. Mäkikuisma on monivuotinen, 30-70 cm korkuinen ruoho.

Keltakukkaista mäkikuismaa kasvaa luonnonvaraisena eri puolilla Eurooppaa. Mäkikuisma kukkii juhannuksen tienoilla, ja perinteisesti sitä on kerätty juuri juhannuspäivänä 24. kesäkuuta.

Tämän vuoksi monissa kielissä mäkikuisman nimi viittaa Johannes Kastajaan, joka antoi nimensä myös meikäläiselle juhannukselle.

 Mäkikuisma tunnettiin jo antiikissa

Mäkikuismaa on käytetty lääkintätarkoituksiin jo ainakin kahden vuosituhannen ajan.

Jo antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset lääkärit tunsivat mäkikuisman lääkinnälliset vaikutukset. Esimerkiksi Dioskorides suositteli neljää eri mäkikuismaljiketta iskiassärkyyn.

Valokuvassa kukkiva mäkikuisma

Keskiajan Euroopassa rohdon arveltiin suojaavan pahoilta hengiltä, demoneilta ja melankolialta. Ovien ja ikkunoiden yläpuolelle ripustettuna mäkikuisman uskottiin suojelevan noidilta.

Uuden ajan alun tunnettu luonnonfilosofi Paracelsus taas suositteli mäkikuismaa esimerkiksi hallusinaatioihin ja haavojen hoitoon.

1800-luvulla rohdon lääkinnällinen arvo lähestulkoon unohdettiin, mutta viime vuosikymmeninä mäkikuisma on nostettu taas arvoonsa. Jo 1970-luvulla tehtiin tutkimuksia, joissa havaittiin mäkikuisman esimerkiksi estävän masennusta.

Parin viime vuosikymmenen aikana on tehty lukuisia lääketieteellisiä tutkimuksia, joissa on selvitetty mäkikuisman terveysvaikutuksia. Tutkimuksissa on vahvistettu, että mäkikuismalla on selviä myönteisiä terveysvaikutuksia.

Mäkikuisma tehoaa lievään ja keskivaikeaan masennukseen

Mäkikuisma on osoittautunut lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa yhtä tehokkaaksi hoidoksi, kuin pienet annokset trisyklisiä masennuslääkkeitä. Mäkikuismaa käytetään siksi varsinkin mielialaongelmiin: siitä on apua esimerkiksi masennuksen, unihäiriöiden sekä tuska- ja jännitystilojen hoidossa.

Kliinisissä tutkimuksissa mäkikuisman onkin havaittu tehoavan juuri tämänkaltaisissa ongelmissa. Mäkikuisma vaikuttaa masennukseen useiden mekanismien kautta. Nämä vaikuttavat serotoniiniin, noradrenaliiniin ja lievästi MAO-efektiin.

Varsinkin Saksassa mäkikuisma on suosittu luontaistuote

Mäkikuisma on yksi kansainvälisesti tutkituimpia ja käytetyimpiä rohtoja. Varsinkin Saksassa myös lääkärit määräävät mäkikuismaa masennuslääkkeeksi. Saksassa mäkikuismatuotteita (saks. Johanniskraut) onkin helposti saatavilla apteekkien lisäksi luontaistuote-, elintarvike- ja kemikaliokaupoista.Myös Suomessa mäkikuismaa sisältävät luontaistuotteet kuuluvat kaikkien hyvinvarustettujen luontaistuotekauppojen ja apteekkien valikoimiin.

Mäkikuismalla on havaittu eräitä yhteisvaikutuksia eri lääkkeiden kanssa. Sen on havaittu laskevan lääkkäiden — esimerkiksi syöpälääkityksen, ehkäisypillereiden ja HIV-lääkityksen tehoa. Siksi mäkikuismaa sisältäviä luontaistuotteita ei ole hyvä käyttää, jos käytössä on säännöllinen lääkitys. Muista muutenkin keskustella lääkärin kanssa, mikäli käytät mäkikuismaa säännöllisesti.

Rohdoksi käytetään versoja ja kukintoja

Rohdoksi käytetään mäkikuisman kukintoja ja versoja. Niiden vaikuttavat aineet ovat

  • hyperisiini ja
  • hyperforiini.

Näiden teho on osoitettu monissa lääketieteellisissä tutkimuksissa, joiden mukaan mäkikuisma estää monoaami-oksidaasi-entsyymiä (MAO). Tämän ansiosta mäkikuisma tehoaa jossakin määrin masennukseen.

Mäkikuisman vaikutus tulee esiin suhteellisen nopeasti, noin kahden viikon käytön jälkeen. Mikäli vaikutusta ei havaita kahdessa kuukaudessa, kannattaa mäkikuisman käyttö lopettaa.

Suomessa mäkikuisma kuuluu lääkeluetteloon

Mäkikuisma kuuluu Suomessa lääkeluetteloon. Lääkelaitoksen hyväksymä käyttötarkoitus on lievän masennuksen ja alakuloisuuden hoito.

Ulkoisesti mäkikuismaa on käytetty öljynä haavaisen ja kuivan ihon hoitoon. Hyperisiini kuitenkin herkistää varsinkin vaaleaihoisia auringonvalolle. Siksi öljyä ei pidä käyttää esimerkiksi auringonoton yhteydessä.

Mäkikuismaa ei pidä käytää raskauden ja imetyksen aikana. Se heikentää myös e-pillereiden ja muiden lääkkeiden imeytymistä. Siksi mäkikuisman käyttämisestä kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Mäkikuisman kasvatus

Mäkikuismaa on varsin helppo kasvattaa: se kasvaa parhaiten multavassa puutarhamaassa, aurinkoisella paikalla. Keski-Euroopassa mäkikuisma
kylvetään yleensä syksyllä, mutta Suomessa paras vaihtoehto on
istuttaa mäkikuisma keväällä avomaalle taimina. Mäkikuisma kestää
pientä hallaa, joten taimet voi istuttaa avomaalle melko aikaisin.

Istutusvuonna mäkikuisma ei välttämättä kuki lainkaan. Toisena vuonna
sen pitäisi kukkia jo varhain.

Mäkikuisman ensimmäinen sato saadaan tavallisesti heinäkuun alussa.
Jos kesä on lämmin ja aurinkoinen, satoa saadaan jo kesäkuussa.
Kasvista poimitaan joko kukinnnot varsineen tai koko mäkikuisman
maanpäällinen osa. Jätä kuitenkin kymmenisen senttiä kasvista
leikkaamatta. Toinen sato kasvista saadaan jo muutaman viikon
kuluttua.

Lue lisää:

Matti O. Huttunen, ”Lääkkeet mielen hoidossa”