B-vitamiini – 7 vesiliukoista vitamiinia

B-vitamiineina tunnetaan seitsemän vesiliukoista vitamiinia. Niistä tunnetuimpia ovat tiamiini, riboflaviini, niasiini ja foolihappo.

Vitamiinit ovat ihmiselle välttämättömiä orgaanisia yhdisteitä, joita ihminen ei kykene itse tuottamaan riittävästi. Siksi meidän on saatava vitamiineja ravinnosta.
B-vitamiinit ovat vesiliukoisia vitamiineja, joita elimistömme tarvitsee moniin asioihin. Tunnetuimpia B-vitamiineja ovat:

  • tiamiini
  • riboflaviini
  • niasiini
  • foolihappo

Näiden lisäksi on olemassa neljä muutakin B-vitamiinia: pantoneenihappo, pyridoksiini, biotiini ja syanobalamiini. Näiden lisäksi aikaisemmin katsottiin B-vitamiiniksi joukko yhdisteitä, joita ei enää lueta vitamiiniksi.

Tiamiini eli B1-vitamiini

Tiamiini on tarpeen ruoan muuttamiseksi energiaksi. Ihmisen tarvitsema tiamiinin määrä riippuu esimerkiksi ravinnon sisältämien hiilihydraattien määrästä. Hiilareiden lisäksi runsas alkoholi lisää tiamiinin tarvetta.

Kaikki ruoka-aineet sisältävät tiamiinia. Erityisen runsaasti sitä sisältävät täysjyväviljat, sienet, herneet, sianliha ja sisäelimet.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuiset naiset tarvitsevat noin 1,0-1,1 mg tiamiinia vuorokaudessa, miehet 1,4-1,5 mg vuorokaudessa. Useimmat saavat tiamiinia riittävästi ilamn erillistä ravintolisää.

 

Riboflaviini eli B2-vitamiini

B2-vitamiinia eli riboflaviinia tarvitaan

  • solujen aineenvaihdunnassa
  • energiantuotannossa

Tyypillisiä riboflaviinin puutosoireita ovat huulten halkeilu, vauriot suussa ja kielessä sekä kasvoissa esiintyvä ihottuma.

Ravinnossa parhaita riboflaviinin lähteitä ovat runsasproteiiniset ruuat. Jo puoli litraa maitoa, piimää tai jugurttia riittää täyttämään päivän B2-vitamiinin tarpeen.

Tavallista enemmän B2-vitamiinia tarvitaan esimerkiksi laktoosi-intoleranssin, keliakian, raskauden, imetyksen ja sairauden aikana. Lisäksi B2-vitamiinin tarvetta lisäävät esimerkiksi dieetit, e-pillerit ja runsas alkoholinköyttö.

B3-vitamiini eli niasiini

Niasiini eli B3-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, jota saamme eläinkunnan tuotteista, täysjyväviljasta, pähkinästä ja lehtivihanneksista. Nykyään nisasiinia on lisätty esimerkiksi eräisiin energiajuomiin.

Valtion ravitsemusneuvottelukuta suosittelee, että naisten tulisi saada vuorokaudessa noin 15 mg niasiinia ja miesten noin 20 mg. Suomalaiset saavat tavallisesti riittävästi niasiinia lihasta, maidosta ja viljasta.

Foolihappo eli B9- tai M-vitamiini

Foolihappo tunnetaan sekä B9- että M-vitamiinina. Foolihapon suoloja, folaatteja, ihmiset saavat ruuasta. Foolihappo taas on vitamiinin synteettinen muoto, jota ihmiset saavat elintarvikkeisiin lisättynä ja ravintolisinä.

Foolihappo on tarpeen esimerkiksi punasolujen muodostumiselle. Sen sijaan kysymys foolihapon merkityksestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn ja hoidon kohdalla on vielä avoin. Uusimmat selvitykset näyttävät puoltavan foolihapon hyödyllisyyttä näiden osalta.

Foolihapon tarve kasvaa sairaana, toipilaana, raskauden ja imetyksen aikana. Lisäksi yksipuolinen ravinto, dieetti tai epäsäännöllinen elämäntapa saattaa tehdä foolihappoa sisältävistä ravintolisistä tarpeellisia.

1 Star2 Stars3 Stars4 Stars5 Stars (No Ratings Yet)
Loading...

Vastaa

Onko sinulla aiheeseen liittyviä omia kokemuksia? Jaa kokemuksesi ja omat vinkkisi muiden iloksi!